Friday, November 8, 2013

hassuttelua tai sitten ihan vakavaa asiaa

On hyvä hassutella ja purkaa asioita sanoihin, harmitonta ja sitten taas hauskaa riimittelyä.
 
Tämä räpruno pitäisi varmaan laululausua vaikkapa juutuubiin vaan olkoon vaikka tässä ihan jokaisen omana räppinä. Tämä lähti syntymään viime sunnuntaina siitä, kun mun poikani inhoaa pakkoruotsia, kuten niin monet muutkin lapset ja nuoret.

Tultiin tänne tähtipölystä
eikä mistään apinan mölystä.
Unelmoin monesta mahdottomuudesta.
maailmanmenosta aivan uudesta.

Laulun lahjat on mulle suotu
mutten niitä maailmaan tuonu.
Lapset täällä on mahdottoman fiksui
samalla ne on meidän omii muksui.
Ei tämä oo mittään suomi poppii
Ruotsii Suomesson pakko oppii.
Eduskunta täällä lakia sätää
turhan aikasista asioista päättää.

Unelmoin monesta mahdottomuudesta
maailman menosta aivan uudesta.
Olisi kyllä jo aika muistaa
että elämä alkaisi luistaa.

Elämän laineilla maailmaa seilataan
myrskyjä elämän merille peilataan.
Ahneus ja pelko tekee meistä tautista
vaikka kaikki vois olla niin hienoo ja kaunista.

Unelmoin monesta mahdottomuudesta
maailman menosta aivan uudesta.
Olisi kyllä jo aika muistaa
että elämä alkaisi luistaa…

Maailma on täynnään turhaa uutista
sitä meille tungetaan kaikista tuutista.
nyt pitäs uusia juttuja ilmoille huutaa
hyväksi tämä meidän maailma muuttaa.

Unelmoin monesta mahottomuudesta
maailmanmenosta aivan uudesta.
Olisi kyllä jo aika muistaa
että elämä alkaisi luistaa.

Eilen illalla oli ihan maailman loppu
tänä aamuna uuteen on hoppu.
Ihmeitä nousee jostain tuskasta,
vaikka metsässä olevasta puskasta.

Unelmoin monesta mahottomuudesta
maailman menosta ihan uudesta.
Olisi kyllä jo aika muistaa
että elämä alkaisi luistaa.

Tultiin tänne tähtipölystä
eikä mistää apinan mölystä.

Kaikki ei mennytkään ihan myttyyn
uusi tähti tänne syttyy…