Kevät on ollut talvella työstettyjen sisäisten juttujen, itsetutkiskelun tulosten, integroimista jokapäiväiseen olemiseen. Kun kesä humahti vauhdilla kukoistukseen, huomaan että vanhoista kaavoista on helpompi irrottautua ja jatkaa matkaa ihan uudella tavalla. Keväällä kylvetyt ajatukset ovat alkaneet itää ja niistä nousee jo versoja uudenlaisiin asioihin. Nyt on aika hoitaa niitä, niin että ne voivat kasvaa rauhassa kesän valossa ja vahvistua syksyyn ja talveen.
Maailman ja olemisen kokeminen rauhassa siellä, missä kulloinkin olen, tuntuu hyvältä.
Kesä on sopiva sekoitus työnteon, lomailun ja ystävien aikaa, unohtamatta yksinolemisen tärkeyttä.
On jotenkin niin mukavaa nähdä iloisia ja hymyileviä toisiaan tervehtiviä ihmisiä. Lenkkipolulla myös tuntemattomat ihmiset tervehtivät toisiaan helpommin, mikä tuntuu äärettömän hyvältä.
Varmasti on sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät pidä kesästä ja sen ilmiöistä ja sekin on hyvä niin. Kaikille onneksi löytyy sopiva vuodenaika, kun Suomessa ollaan. Vuodenajat erottuvat selkeästi toisistaan, mikä tavallaan luo selkeyttä myöskin ihmisen rytmeihin.
Juhannuskesä on pian käsillä ja samalla kesäpäivän seisaus ja meillä on yötön yö. Hyvin voimallista aikaa monella tavalla ja siitä lähdemme pehmeästi laskeutumaan syksyä kohti, mutta varmasti kesä jatkuu vielä monta kuukautta silti.
Mukavaa mainiota kesän alkua toivottelen kaikille.